EU otti uuden suunnan: Jäädytettyjen venäläisvarojen sijaan Ukrainaa tuetaan yhteisellä lainanotolla
EU pääsi sopuun Ukrainan tukemisesta
EU on päässyt sopuun 90 miljardin euron tuen myöntämisestä Ukrainalle vuosien 2026–2027 aikana. Ukrainaa rahoitetaan yhteisellä lainalla jäädytettyjen venäläisvarojen sijaan.
Reutersin näkemän päätelmäluonnoksen mukaan rahoitus hankitaan ottamalla lainaa pääomamarkkinoilta, ja laina taataan EU:n budjetilla.
Venäjän jäädytetyt varat toimivat ”perälautana”, joita voidaan käyttää myöhemmin lainan takaisinmaksuun, jos Venäjä ei maksaisi Ukrainalle sotakorvauksia.
Unkari, Slovakia ja Tšekki jäävät pois yhteislainasta.
Pääministeri Petteri Orpon mukaan Suomi olisi halunnut venäläisvaroihin perustuvan ratkaisun.
Ylen Nato-erikoistoimittaja: Huippukokouksen lopputulema oli aivan muuta kuin mitä EU tavoitteli
EU:n huippukokouksen lopputulema oli jäsenmailta enemmänkin epäonnistuminen kuin onnistuminen, analysoi Ylen Nato-erikoistoimittaja Maria Stenroos Ylen aamussa perjantaina.
Kokouksessa käytiin pitkään keskustelua siitä, että Ukrainan rahoitus oltaisiin järjestetty Venäjältä jäädytetyistä varoista.
Suunnitelma kaatui kuitenkin Belgian vastustukseen, ja Ukrainaa päätettiin rahoittaa vuosina 2026–2027 yhteisellä lainalla.
Stenroosin mukaan järjestely on konstikas ja poliittisesti jotain aivan muuta kuin mitä EU lähti neuvotteluilta hakemaan.
– Yhteislaina kasvattaa takausvastuita maille. Sekin on erikoista, että Unkari, Slovakia ja Tšekki suostuivat tähän järjestelyyn, mutta maat vapautetaan vastuista. EU ei tullut tästä siis ollenkaan yhtenäisenä ulos, Stenroos sanoo.
Myös Suomen pääministeri Petteri Orpo myönsi avoimesti olevansa hieman pettynyt, ettei päätökset olleet sellaisia kuin Suomi olisi toivonut.
Toisena epäonnistumisena Stenroos mainitsee EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-blokin välisen kauppasopimuksen , jonka allekirjoitus lykkääntyy ensi kuuhun.
– Poliittisesti Euroopan unionilla oli aika vaikeat hetket, Stenroos summaa.
https://yle.fi/a/74-20200432/64-3-285724